kurkku (2)

substantiivi

1. Ihmisen tai eläimen kaulan etuosa, jota pitkin kulkee ruoka ja ilma.

   Hänen kurkkunsa oli kipeä flunssan takia.

Taivutus

yks. nom. kurkku, yks. gen. kurkun, yks. part. kurkkua, yks. ill. kurkkuun, mon. gen. kurkkujen, mon. part. kurkkuja, mon. ill. kurkkuihin.

Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:

Synonyymisanakirja

kurkku (2)

1. gorge.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kurkku sattuu aina syksyisin.
Hänellä on kipeä kurkku.
Kurkusta kuului kummia ääniä.

Käännökset

Sanonnat

"Kun jalat kastuu, kurkku ei toimi Kun kurkku kastuu, jalat ei toimi."

"Kurkku on kuiva kuin naapurin kaivo."

Läheisiä sanoja

kurkistusneuvottelu, kurkkailla, kurkkia, kurkku, kurkkukaramelli, kurkkukasvi